maanantai 27. tammikuuta 2014

Puolivuotispäivitys

Tämä blogi on hyvin, hyvin hiljainen. Tiedän. Tämän hetkisen elämäntilanteeni vuoksi hiljaisuus ei luultavasti ihan hetkeen kummemmaksi muutu. Mutta blogi on kuitenkin olemassa, ja silloin tällöin jopa saa jotain sisältöäkin - jos ei muuten niin sitten yhdellä kertaa useammasta asiasta. Tällä kertaa kuluneen n. puolen vuoden näperrykset yhdellä kertaa, olkaa hyvät.

Syksyinen syntymäpäiväkortti syksyllä syntymäpäiviään viettäneelle pikkusiskolleni:


Vauvalahja kortteineen loppusyksystä syntyneelle pienelle poikalapselle:


(ohjeet tutut, hyväksi havaitut: tumput sukat , langat lankavarastooni kertyneitä mitä-lienee-lankoja)


Toinen pieni ihmisen alku täytti jo vuoden, ja sai syntymäpäivälahjaksi (rakennuspalikoiden lisäksi) siilitumput. Tein ne samoista langoista ja samalla tavalla kuin aikaisemminkin (tarkemmin vanhassa blogissani: Tunteellisen siilin tumput ), joskin silmien ja nenän kirjontaan käytin vain mustaa lankaa.


 Jouluksi 2013 tein vain yhden lahjan Ihan Itse. Pikkusiskoni oli aiemmin vihjaissut kaipaavansa boleroa, tai oikeastaan hihattimeksihan (eng. shrug) kutsutaan sellaista, jossa on lähinnä vain hihat. Tämän tuotoksen syntytarina alkoi jo kesällä, jolloin purin erään vanhan neulepaidan. Paidan olin neulonut joskus vuosia, vuosia sitten, mutta en koskaan ollut ollut siihen erityisen tyytyväinen. Siitä oli kovasta neulomistyömäärästä huolimatta tullut jotenkin omituisen mallinen, kiristi oudoista kohdista ja oli muutenkin epäkäytännöllinen. Niinpä se oli jäänyt erittäin vähälle käytölle ja kulkenut vain mukana muuttokuormasta toiseen. Oli jo aikakin laittaa sen materiaali kierrätykseen. Langasta en ole ihan varma, veikkaisin Novitan Floricaa.

Ohjeen löysin Ravelryn kautta, Mary-Alice . Ohje ei sinällään ollut mitenkään vaikea, mutta vaati paljon piperrystä, mikä kaltaiselleni hitaalle neulojalle tosiaan vaatii sen, että aikaisin on aloitettava, jos mielii jouluksi valmista... Tein tätä sitten pikku hiljaa pitkin loppukesää, syksyä ja alkutalvea, välillä se oli viikkojakin koskematta, mutta sitten taas jatkoin. Lopulta nuttu valmistui, hyvissä ajoin, jotta sen ehdin toimittaa joulupakettina perille.

En saanut itse kuvattua siitä tämän parempaa kuvaa, mutta tuossa ohjelinkissä nutun malli näkyy paremmin:


1 kommentti:

  1. Hei Annina! Kiitos postituksesta! Kaikki tyot ovat aivan mahtavia, mutta luonnollisesti tykkaan eniten ensimmaisesta syntymapaivakortista ja hihattimista! Olen aina aivan allistynyt miten osaat tehda nain yksityiskohtaisia kasitoita ja kortteja ja miten kaikki pienet koristeet sopivat yhteen niin hienosti. Unohdit julkaista myos upeat joulukortit! Ehka niista ensi kerralla!

    VastaaPoista